Lukijat

torstai 23. kesäkuuta 2011

3. Luku

Kia:

Kuukausi sitten:

''Rozalind Harper'', Rozalind vastasi puhelimeen, kun se pirisi. Hän kuivasi käsiään pyyhkeeseen keittiössä, ja puhelin lepäsi korvan ja olan välissä.
''Reena täällä'', Reena kuiskasi itku kurkussa, ja hänen kädet tärisivät.
''Reena, mikä hätänä?'' Rozalind laski pyyhkeen, ja otti puhelimen käteensä.
''Anteeksi.. Meidän täytyy muuttaa taas. Grisette on sairastunut vakavasti, emmekä voi saada hoitoa sisämaasta'', hän nyyhki puhelimeen, ja katseli Nikolain sylissä lepäävää tyttöään.
''Mm.. Mihin aijotte muuttaa? Onhan Grisitte kunnossa? Mikä hänellä on?'' Kysymykset pulppusivat Rozalindin suusta, ja hän alkoi jo kalventua.
''Grisetellä on vakava keuhksairaus, ja hän kakoo aina välillä. Hän ei saa happea'', Reena vaikeroi, ja purskahti sitten vuolaaseen itkuun. Rozalindin kävi kovasti sääliksi Huntereita, joita elämä oli kokeillut kovalla kädellä.
''Mihin te muutatte? Reena, yritä kertoa minulle'', hän kysyi, mutta Reena vain itki. Hän oli valahtanut voimattomana maahan istumaan, ja nojasi päätään polviinsa. Hänestä ei ollut reilua pettää Rozalindia, ja sitä paitsi kaikilla meni hyvin juuri nyt.
''Chigacoon'', hän sanoin viimeisillään voimanrippeillään.
''Mutta miksi se on ongelma? Reena, voitte palata takaisin, kun Grisette paranee'', Rozalind yritti lohduttaa, mutta turhaan.
''Hän ei parane. Hän on ainiaan sairas, ja joudumme asumaan siellä loppu elämämme..'' Reena nyyhkytti epätoivoisena, ja kieltämättä Rozalindkin alkoi olla epätoivoinen.

Tunnin kuluttua Rozalind laski luurin paikoilleen, ja mietti ratkaisua, mihin olivat päätyneet. Rozalind oli luvannut muuttaa takaisin, ja luovuttaa nykyisen kotinsa perheelle, jos he löytäisivät lääkärin New Yorkista. Muutolle olisi aikaa vain viikko, mikä tuntui mahdottomalta, varsinkin nyt, kun Michael ja Rianna olivat toipilaina onnettomuuden jälkeen. Michael, Robinin ikäinen poika ja Rianna, 17-vuotias myöskin, joutuivat julmaan auto-onnettomuuteen, ja kaiken huipuksi tajuttiin, että Rianna odotti lasta! Lapsi syntyi kuitenkin terveenä, vaikkakin keskosena, mutta Rozalind alkoi olla jo epätoivoinen. Lapsi 17-vuotiaana?! Vaikkakin Rianna vaikuttaakin hyvin paljon kypsemmältä kuin on, se oli silti elämää suurempi asia, jota Rozalind ei ymmärtänyt. *
Nyt oli siis kaksinverroin tekemistä.

Nyt:
Rozalind kurottaa nostamaan ruokia pakastimeen, joita on valmistanut hikihatussa aamulla. Kun hän puurtaa päivät pitkät ravintolan kanssa, hän ei kerkeä enää valmistamaan illalla ruokaa lapsilleen. Siksi pakkasessa on oltava valmiina ruokaa varalta.
Samaan aikaan Michael nukkuu omassa huoneessaan.
Hänellä on vieläkin kipuja, eikä muutto ole helpottanut hänen kipujaan laisinkaan.
 Myös Rosanna makaa sängyssään uupuneena Nicholaksen ja Natashan kanssa. Hän joutui valvomaan koko yön vauvojen parkumisen takia..
 Riannankaan olo ei ole sen parempi. Eilen lääkärin käydessä hän valitti vatsakivuista ja aristavasta kyljenstään, mutta lääkäri vakuutti sen vain kuuluvan parantumiseen. Lääkäri oli tosin huolestunut, olisiko Riannalla masennusta?
Tyttö ei ole saanut tavata lastaan ollenkaan syntymän jälkeen, vaikka kaikki muut ovat.


''Saanko kohentaa tyynyäsi?''Rozalind koputti Michaelin huoneen oveen, ja poika oikaisi itsensä sängyssä. Hän rykäisi ja vastasi: '' No oikaise''.  ''Onko Riannasta kuulunut mitään?'' hän lisäsi, ja Rozalind vastasi: ''Lääkäri epäilee mahdollista masennusta. Kieltämättä siltä hän myös näyttääkin''. Hän katsoi Michaelia, ja Michael taas Rozalindia syyllisen näköisenä.
Myöhemmin samana päivänä Rozalind saa soiton rakentajalta. Päätös ravintolan rakentamisesta on valmistunut, ja sanoi, että Rozalindin olisi varmaan aika ruveta palkkaamaan työntekijöitä.

_________________
*
Harperin suku on jo vanha, olen leikkinyt sillä jo kauan. Tuntui liian sydäntä kivistävältä luopua Aneten, Addisonin tai edes Rozalindin perheestä, joten siksi tämä juonenkäännös. Pahoittelen.
No, joo, kuten kerroinkin, perhe on ollut leikeissäni ikuisuuden, tosin nyt se on jäänyt vähemmälle.
Silloin muutama vuosi sitten tahdoin, että perhe olisi suuri, ja niitä lapsia oli monia perheessä. Tosin nyt muutaman nuken mentyä rikki, olen karsinut niitä O.o

Sukupuu:
Rozalind ja Hugo (tai joku semmonen)
Saivat Rianna ja Rosannan (kaksosia)
Rianna seurustelee Michaelin kanssa (Michael on Rozalindin ex-miehen, Stevenin, poika, mutta asuu Harpereilla)
Ja he saivat Nancyn, joka syntyi onnettomuudessa
*Tähän selvennys: Rianna ja Rosanna elivät joskus taikamaailmassa, ja saivat siellä ensimmäiset lapsensa O.o*
Riannalla on ennestään taikamaailman lapsi Nicholas.
Rosanna hoitaa nyt Nicholasta ja omaa tytärtään Natashaa. Natasha on myös taikamaailman lapsi.
Perheessä on myös Michelle, 3-vuotias tyttö, Rozalindin ja Stevenin tyttö ja Samantha, myös Stevenin lapsi.

Älkää edes kysykö tästä oudosta kokoonpanosta, sillä olin nuori, ehkä kymmenen kun tällä talolla leikin... :D
*
 _________________
Tälläinen pitkä stoori minulta, viimeinkin :)
Kia



Dinsku :
Pihatyöt olivat sujuneet hyvin.Koju oli melkein jo avajaiskunnossa, enään sieltä vain puuttui itse vihannekset ja myyjä.
Maria päättää soittaa Amalialle ihanat uutiset. Hän ottaa lankapuhelimen käteensä ja näppäilee oikeian numeron. "Terve!" Maria sanoo. "Miten siellä lomalla on sujunut?" hän kyselee. "OIkein hyvin. Olemme saaneet rentoutua kunnolla " Amalia huokaisee. "Sepä mukavaa! Minulla on lisää hyviä uutisia!" Maria kertoo innoissaan. "Mitä?!" amalia hämmästyy. "Olemme korjanneet sinulle vihanneskojun valmiiksi! Enään sinun vain tarvii hankkia vihannekset!" Maria kertoo onnessaan. Puhelimen toisesta päästä ei kuulu vähään aikaan mitään. "Oletko tosissasi?" Amalia kysyy " Kiitos todella paljon!" hän jatkaa. Maria naurahtaa. "Minun pitää nyt mennä, pitäkää hauskaa lomalla!" Maria sanoo ja lopettaa puhelun.

Markus tulee hänen luokseen olohuoneeseen ja alkaa lukemaan kirjaa. "Hän todella tykkäsi siitä yllätyksestä" Maria tokaisee iloisena. "Mahtavaa!" Markus sanoo kirjansa takaa.

Ilta alkaa jo olemaan pitkällä."Äiti, äiti!" Liisa huutaa ja juoksee portaita alas."Älä juokse!Voit kaatua!" Maria huutaa hädissään. "Joo, joo!" Liisa sanoo tympääntyneenä.Maria ottaa Liisan syliinsä. "Mitä asiaa sinulla olikaan kulta?" hän kysyy. "Lue iltasatu!" Liisa huutaa."Hyvä on, hyvä on!"Maria rauhoittelee. Sitten hän käveli Liisan huoneeseen lukemaan Hannua ja Kerttua hänelle.